Blogi


Suomalaisesta taloushallinnosta uusi Nokia?

Meillä suomalaisilla on tapana vähätellä omaa osaamistamme. Emme yleensä tuo hanakasti esille asioita, joissa olemme poikkeuksellisen hyviä, kuten sitä, että suomalaisten yritysten taloushallinnon prosessit ovat kenties maailman kehittyneimmät. Osataan sitä toki muuallakin, mutta kärkipäässä olemme joka tapauksessa. Miksi emme loisi taloushallinnon tietotaidostamme vientituotetta?

Suomalaisella digitalisoituneella taloushallinnolla on täydet edellytykset nousta kansainväliseksi menetykseksi, jos vain itse suostumme uskomaan siihen. Viimeisen lähes kymmenen vuoden ajan Suomessa on pohdittu, mistä meille ilmestyisi uusi Nokia ja minusta digitalisoitunut taloushallinto toimialana on loistava kandidaatti.

Moni lukija ajattelee jo tässä vaiheessa, että ei tule onnistumaan. Näinhän meillä suomaisilla on tapana ajatella ihan kaikesta ja juuri tämä ajattelutapa voi olla suurin esteemme tiellä maailmalle.

Seuraavaksi maalailen suurella pensselillä ajatuksiani toimialan kansainvälistymisestä ja sen hyödyntämättömästä potentiaalista.

Suomi on hyvä case-esimerkki taloushallinnon digitalisoitumisesta

Kun ihmiset ovat muutoksen edessä, he haluavat kuulla, kuinka muut ovat vastaavassa tilanteessa toimineet. Minusta Suomi on loistava case-esimerkki monelle muulle maalle siitä, kuinka verkkolaskut ja sähköinen taloushallinto voidaan ottaa laajasti käyttöön alkuvaiheen muutosvastarinnasta huolimatta.

Totuuden nimissä olen jopa hieman yllättynyt, kuinka hitaasti verkkolaskujen osuus on noussut kohti nykytasoa. Onneksi olemme kuitenkin jo hyvän aikaa sitten saavuttaneet tilan, jossa paperilasku on yrityksissä pienimuotoinen outous.

Suomi on sähköisessä taloushallinnossa aidosti yksi edelläkävijöistä ja olisi hullua olla hyödyntämättä tietotaitoa, jonka omaamme. Esimerkiksi monet kehittyneiksi mieltämämme Keski-Euroopan maat ovat taloushallinnon sähköistymisessä vasta alkutaipaleella Suomeen verrattuna. Vaikka nämä markkinat ovatkin monella tapaa erilaisia kuin omamme, meillä olisi varmasti paljon tietoa ja kokemuksia jaettavana.

Yhteistyö on välttämätöntä

Suomessa on reilusti yli 4000 tilitoimistoa, joista suurin osa työllistää vain yhden tai maksimissaan muutaman henkilön. Lisäksi maassamme on suuri määrä taloushallinnon ohjelmistotoimittajia. Osaamista löytyy laajalta rintamalta, mutta rintama ei ole kovin yhtenäinen.

Lienee selvää, että me kaikki emme voi sännätä maailmalle kilpailemaan keskenämme, vaan on pyrittävä yhteistyöhön. Ne yritykset, jotka pyrkivät toimimaan ilman yhteistyö- tai ohjelmistorajapintoja muihin alan toimijoihin, eivät tule menestymään edes kotimaassa, saati maailmalla.

Meillä jokaisella on omat vahvuutemme ja ne yhdistämällä meillä olisi paljon tarjottavaa. Lisäksi maamme tulevaisuuden kannalta olisi hyvä, ettei tuleva Nokiamme olisikaan yksi yritys, vaan esimerkiksi toimiala, jolloin kaikki munat eivät olisi yhdessä korissa.

Taloushallinnon osaaminen ja tekninen tietotaito eivät varmasti muodostu haasteeksi toimialan kansainvälistymisessä, mutta yhteistyötaidoissa meillä on paljon parantamisen varaa – itse kullakin.

Suomalaisuus on hyvä asia

Me suomalaiset pidämme itseämme huonoina myyjinä ja markkinoijina, mikä on varmasti myös osittain totta. Onhan taloushallinnon osaamisemme edelleen myymättä ulkomaille. Useampikin suomalainen taloushallinnon toimija tekee jo tällä hetkellä hienoa työtä kansainvälistymisen eteen, mutta todellinen suuren mittakaavan läpilyönti on tekemättä.

Me olemme vähän juroja, hiljaisia, emmekä pidä itsestämme kovaa meteliä. Toisaalta suomalaisia pidetään hyvin luotettavina ja noudatamme sääntöjä säntillisesti. Uskon, että maineemme luotettavana ja säntillisenä kansana ei varmasti ole meille haitaksi, vaan ne ovat ominaisuuksia, joita taloushallinnon kumppanilta toivotaan.