Merkinnät kategoriasta Yleinen

Keskustelimme Skillwellilla toimitusjohtajan roolissa työskentelevän Harri Ilvosen kanssa talousjohtamisesta ja raportoinnista muutoksen ja kasvun aikana.

Voit katsoa keskustelun alla olevalta videolta tai lukea tärkeimmät nostot tästä artikkelista.

Mikä on Skillwell?

Skillwell on jyväskyläläinen 2018 perustettu IT-yritys, joka kehittää asiakkailleen muun muassa pilvipalveluita ja integraatioratkaisuja. Aiemmin Skillwell tunnettiin IT-alan osaajien välittäjänä, mutta nykyään se keskittyy rakentamaan asiakkailleen laadukkaita pilvipalveluita parinkymmenen asiantuntijansa voimin.

Yritys on saanut kiitosta luotettavana kumppanina, jolta löytyy osaamista monenlaisiin projekteihin.

Keskustelimme Smartumilla Finance Lead roolissa työskentelevän Eija Tuomisen kanssa modernista talouden johtamisesta osana päätöksentekoa.

Voit uppoutua keskusteluun alla olevan videon avulla tai lukea tärkeimmät nostot tästä artikkelista.

Mikä on Smartum?

Smartum on suomalainen vuonna 1995 perustettu suomalainen perheyhtiö, joka tarjoaa verotuettuja hyvinvointietuja asiakasorganisaatioilleen. Smartumin hyvinvointiedut ovat käytössä noin 13 000 yrityksessä ja organisaatiossa, joiden kautta yhtiö vaikuttaa noin 700 000 työssäkäyvän ihmisen elämään.

Ei siis ihme, että brändi on Suomessa erittäin hyvin tunnettu.

Yrityksen myyminen, eli exit, on monen yrittäjän tavoite – tai ainakin haave. Varsinkin monelle kasvuyrittäjälle se on selkeä tavoite, jota kohti tehdään määrätietoista työtä vuosien ajan.

Se on tavoite, josta ainakaan meillä Suomessa ei puhuta kovin avoimesti, vaikka vahvistuneen startup-kulttuurin myötä tähän on tullutkin muutosta viime vuosina.

Yrityksen myyntiin liittyvästä prosessista ja siihen valmistautumisesta on yrittäjille melko vähän helposti ymmärrettävää tietoa saatavilla. Tästä intoutuneena istuimme alas Lemonsoft Oyj:n yrityskaupoista ja sijoittajasuhteista vastaavan Alpo Luostarisen kanssa ja keskustelimme siitä, mikä hyvän talousjohtamisen merkitys on yrityskauppojen ja yritysjärjestelyiden näkökulmasta.

Pohdimme myös, miltä maailma näyttää juuri nyt ostaja ja myyjän näkökulmasta.

Katso video ja poimi parhaat palat auki kirjoitettuna tästä blogista!

Taas on se aika, kun lehdet tippuvat puista ja organisaatioissa budjetoidaan.

Budjetoinnin tarve nykypäivän nopeasti muuttuvassa maailmassa on kyseenalaistettu ajoittain äänekkäästikin. Kokemuksemme mukaan vuosibudjetti on kuitenkin edelleen varsin hyödyllinen tapa mallintaa tulevan vuoden suuntaviivoja.

Budjetillahan tarkoitetaan suunnitelmaa tulevien kuukausien tai vuosien tuloista, menoista ja taloudellisesta suoriutumisesta. Kuinka se voisikaan menettää merkityksensä?

Enää ei tietenkään voida olettaa, että vanhanaikainen pelkkään vuosibudjettiin perustuva talousjohtaminen sopisi tähän päivään. Rinnalle tarvitaan jatkuvaa ennustamista. Budjettiprosessin kehityksen tulee pysyä mukana tässä muutoksessa.

Budjetoinnissa kaikille yrityksille pätevät tietyt lainalaisuudet, mutta toisaalta jokaiselle yritykselle toimiva budjetointiprosessi on myös erilainen. Tästä syystä budjetointiprosessin luominen vaatii budjetoinnin ja oman liiketoiminnan ymmärtämistä – sekä joustavia työkaluja.

Tässä artikkelissa palaamme budjetointi- ja ennusteprosessin perusasioihin.

Aiemmin yritysten budjetointi- ja ennusteprosessit perustuivat vuosibudjettiin ja pitkän tähtäimen ennusteisiin. Usein vuosibudjetti kuitenkin vanheni viikoissa tai pahimmillaan päivissä.  

Nopean muutoksen seurauksena yritysten talousjohtamisen prosessit ovat kehittyneet ja nykyään moderni budjetointi- ja ennusteprosessi voidaankin jakaa kahteen osaan: 

• Strategiseen suunnitteluun 
• Taktiseen ennustamiseen 

Strategisen suunnittelun työkaluja ovat vuosibudjetti ja pitkän tähtäimen ennusteet. Taktinen ennustaminen taas koostuu jatkuvasta ennustamisesta ja skenaariotyöskentelystä. 

Yritysten budjetointi- ja ennusteprosesseja on mahdollista tehostaa sitouttamalla niihin henkilöstöä riittävän laajasti.

Budjettien, ennusteiden ja skenaarioiden on tarkoitus kuvata koko organisaation tulevaisuuden tavoitteita ja suunnitelmia, joten henkilöstön laajamittainenkin sitouttaminen on usein perusteltua.

Jopa suurehkoissa yrityksissä budjetit ja ennusteet saattavat syntyä vain muutaman henkilön toimesta, eikä ole täysin poikkeuksellista, että talous- tai toimitusjohtaja tekee budjetin yksin.

Ihmisten mukaan ottaminen budjetointi- ja ennusteprosessiin voi tuoda yritykselle useita hyötyjä. Ensinnäkin yrityksen johto saa kerättyä arvokasta näkemystä organisaatiosta. Lisäksi suuri osa ihmisistä haluaa tulla kuulluiksi ja olla osana tavoitteiden asettamista.

Toisaalta budjetointi- ja ennusteprosessin hajauttamisen organisaatioon tulee tukea yrityksen tavoitteita, eikä hajautettu prosessi ole välttämättä aina tavoiteltu tila. Tärkeintä on, että budjetointi- ja ennusteprosessi on yrityksen ja sen tavoitteiden näköinen.

Mikä on juuri teidän yrityksellenne sopivin tapa ennustaa kassavirtaa?

Kassavirran ennustaminen on aina ajankohtainen aihe – ja hyvästä syystä. Yrityksen menestykselle voidaan asettaa lukemattomia erilaisia mittareita, mutta jokainen niistä on toissijainen, jos yrityksellä ei ole kassassa rahaa. Kassavirta on yritystoiminnan perusedellytys.

Toisin kuin moni ajattelee, kassavirran ennustaminen ei koske ainoastaan kassakriisissä rypeviä yrityksiä vaan ihan kaikkia.

Esimerkiksi kova kasvu rasittaa lähes aina kassaa. Kasvun riskeistä tulee kuitenkin helpommin hallittavia silloin, kun liiketoimintaa osataan tarkastella kassan, eikä ainoastaan tuloksen näkökulmasta.

Toisaalta kassavirtakapeikoistakin on helpompi selvitä silloin, kun kassavirran ennustamiseen ja hallintaan on olemassa prosessi ja välineet. Kassakriisin ollessa akuutti, on erittäin huono aika alkaa luoda prosesseja kassavirran ennustamiseen

Kassavirran hallinta on tulevaisuuteen varautumista. Ei ainoastaan alamäkiin ja kriiseihin vaan myös eteen tuleviin upeisiin mahdollisuuksiin. Tulevaisuutta ei kannata jättää sattuman varaan.

Yrityksissä on panostettu viime vuosina valtavasti tiedolla johtamiseen.

Tiedolla johtamisen tueksi organisaatioissa on hankittu Business Intelligence -ratkaisuja, joiden tarkoituksena on koota dataa useista eri tietolähteistä ja visualisoida sitä helposti ymmärrettävään muotoon.

Yleisimmät Business Intelligence -ratkaisut, kuten Power BI ja Qlik tai näiden haastajat hoitavat useimmiten tehtävän hienosti ja voidaan sanoa, että yritysten tiedolla johtamisen edellytykset ovat nousseet viime vuosina uudelle tasolle. Kehityksestä kuuluu kiitos myös BI-konsulttitaloille, jotka ovat tehneet upeaa työtä tiedolla johtamisen edistämiseksi.

Vaihe, jossa useat organisaatiot törmäävät haasteisiin tai jopa umpikujaan, on talousraportoinnin integroiminen osaksi BI-raportointia. Talousdatan ja erityisesti joiden tunnuslukujen rakentaminen on useissa organisaatioissa koettu työlääksi.

Me Finazillalla olemme kehittäneet Finazilla for BI-ratkaisun, jonka avulla organisaatiot voivat tuoda talousraportointinsa osaksi BI-raportointia uskomattoman helposti.

Esimerkiksi tunnusluvut, tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma voidaan tuoda osaksi BI-raportointia parhaimmillaan muutamassa tunnissa sen sijaan, että siihen käyttettäsiin kymmeniä tai jopa satoja konsulttitunteja.

Katso videolta, mikä Finazilla for BI on ja lue lisää ratkaisustamme TÄSTÄ.

Etsimme Finazillan myyntitiimiin uutta työkaveria.

Tässä hommassa sinun ei tarvitse olla se myyttinen supermyyjä joka myy eskimoille jäitä, hiekkaa Saharaan tai mummonsa jollekin. Me emme nimittäin myy hiekkaa, jäätä tai mummoja vaan talousjohtamisen SaaS-ratkaisua talousjohtamisen ammattilaisille.

Itse asiassa sinun pitäisi ennemminkin olla suoraselkäinen ratkaisumyyjä, joka kykenee aloittamaan pitkiä ja luottamuksellisia asiakassuhteita. Tietenkin tarvetta pitää osata myös luoda, mutta aina asiakkaan etu mielessä.

Myyntihän on aika kovaa, mutta hauskaa hommaa, jossa pitkäjänteisyys palkitaan. Meillä pärjää sellainen myyjä, jolla on rohkeutta aloittaa, ylläpitää ja päättää myynnillisiä keskusteluita.

Rohkeus tässä hommassa vasta tärkeää onkin. Varsinkin sellainen rohkeus, että uskaltaa olla oma itsensä vähän tiukemmissakin paikoissa. Sillä tavalla saa kaikista parhaiten kauppaa ja oma elämä pysyy mielekkäänä.